Rakennuksen pinta-alat

Puhuttaessa pinta-aloista vilisee lukuisia termejä liittyen erilaisiin pinta-ala määreisiin. Yleisimmät esiin tulevat ovat ihan pelkkä pinta-ala ja huoneistoala. Pinta-alalla tarkoitetaan yleensä rakennuksen kerrosalaan.

Tarjouspyyntöjä jättäessä ihmiset myös antavat erilaisia pinta-aloja, joista yleisimmät ovat koko huoneistoalan ilmoittaminen esimerkiksi seinän tai katon maalausta tilattaessa tai parketin/laminaatin vaihtoa tai parketin hiontaa tilattaessa.

Miten mittaan haluamani pinta-alat tarjouspyyntöä varten?

Seinä neliöiden mittaus on ehkä yleisin vaikeampi mittauskohde jos mietttii tarjouspyynnön jättämistä. Jos siis et halua jättää tarjouspyyntöä vain sanomalla “78m2 kolmion maalaus” vaan haluat olla tarkempi niin miten seinä pinta-ala tulisi mitata?

Yleinen menetelmä seinäpinta-alan mittaukseen on laskea seinän pinta-ala siis seinän pituus x korkeus ja vähentää tästä kaikki yli yhden neliömetrin kokoiset aukot. Näitä tämän kokoisia aukkoja ovat esimerkiksi ikkunat ja ovet.

Lattia pinta-alan mittauksessa sama toimii myös eli huoneen leveys x leveys ja tämän jälkeen vähennetään pinta-alasta yli yhden neliömetrin kokoiset ulokkeet. Tällaisia ovat esimerkiksi keittiön kaapistot jos niiden alle ei tule lattiapinnoitetta tai muut huoneiden kiinteät kaapistot. Samoin porrasaukot ovat yleensä yli yhden neliön kokoisia.

Rakennuksen pinta-alojen laskeminen

Joskus tulee eteen tilanteita, missä haluaisi tarkastaaa pitääkö jokin ilmoitettu pinta-ala paikkansa. Kuten vaikka asuntokauppoja tehdessä voi olla ihan mielekästä mitata todelliset pinta-ala jos myyjän antamat tiedot epäilyttävät.

Virallinen tarkistusmittaus maksaa kuitenkin satasia joten ennen virallisen mittaajan tilaamista voi olla paikallaan varmistaa itse omat epäilykset. Seuraavaksi esittelenkin eri pinta-alayksiköt joita kiinteistöissä voi tulla eteen.

Kerrosala

Kerrosala tarkoittaa rakennuksen eri kerrosten yhteelaskettua pinta-alaa. Kerrosalaa laskettaessa kerrosalan rajoittavat ulkoseinän ulkopinnat, lukuunottamatta yli 250mm paksuja seiniä, joita tapaa sekä vanhoissa kivitaloissa, että uusissa nykyiset rakennusmääräykset täyttävissä paksuilla eristeillä varustetuissa taloissa. Näissä kerrosalaan lasketaan siis vain 250mm osuus seinästä.

Esimerkiksi jos seinän paksuus on 400mm niin kerrosalaan lasketaan vain 250mm. Yleisimmin kerrosalaan törmää kun puhutaan rakennusoikeuden käytöstä tai koko kiinteistön pinta-alasta, jonka yksikkönä on kerrosala esimerkiksi virallisissa dokumenteissa talosta.

Rakennuksen kerrosalaan kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan:

  • Kaikkien varsinaisten kerrosten ala.
  • Asunnon ainoa pesutila ja kulku sinne vaikka pesutila sijaitsisi kellarikerroksessa tai ullakolla.
  • Koko maanpäällinen kellarikerros, jos samassa kerroksessa on yksikin asuinhuone.
  • Maanalaisista kellarikerroksista ne osat, jonne on sijoitettu asumiseen liittyviä tilojen kuten asuinhuoneet, työhuoneet, saunat, pesuhuoneet, kodinhoitotilat, vaatehuoneet ja näihin johtavat käytävät. Nämäkin alat lasketaan näiden tilojen ulkoseinien ulkopinnalta.
  • Loma-asunnossa sauna lasketaan mukaan kerrosalaan, vaikka se olisi kellarissa tai ullakolla.
  • Kiinteä parvi, mikäli se rajoittuu rakennuksen kiinteisiin seiniin ja siinä on kaide vapaalla osalla.
  • Kevyet piharakennukset, kuten leikkimökit, koirankoppi ja pihakatokset lasketaan kerrosalaan kunnan rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti. Useimmiten tietyn pinta-alan alittaessaan ne eivät ole kerrosalaa.

Rakennuksen kerrosalaan ei kuulu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan:

  • Kellarissa olevaa varastoa, autotallia, teknistä tilaa tai vastaavaa lämpöeristämätöntä ullakkoa, jos samassa kerroksessa ei ole asuinhuoneita.
  • Ullakolla olevaa ilmastointihuonetta, tai muuta teknistä tilaa.
  • Vähäistä suurempia välipohjan aukkoja.
  • Pientalon porrasaukon pinta-alaa. Aukko vähennetään ylimmästä kerroksesta, oli talossa miten monta kerrosta hyvänsä.

Huoneala

Huoneala on huoneen seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneen katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa lattia-alasta, jossa huonekorkeus ylittää 160 cm.

Huonealaan lasketaan mukaan liesien, kaappien ja muiden kiintokalusteiden pinta-ala, mukaan lukien takat, elleivät ne ole rakenteellisia, esimerkiksi seinään upotettuja.

Huonealaan ei lasketa mukaan esimerkiksi pilareiden, hormien, seiniin upotettujen takkojen tai muuraamalla tehtyjen komeroiden pinta-alaa.

Huoneala siis tarkoittaa nykyisin käytössä olevaa asumispinta-alaa toisin kuin huoneistoala, joka sisältää myös potentiaalisen asumispinta-alan, josta jäljempänä.

Huoneistoala

Huoneistoala on yhtä huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneistossa on päällekkäisiä kerroksia, lasketaan huoneistoala eri kerrosten summana. Jos katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa jossa huonekorkeus ylittää 160 cm.

Huoneistoalaan lasketaan mukaan huonealaan laskettavat alat, sekä

  • väliseinien pinta-alat, paitsi osastoivien ja kantavien seinien alat
  • portaikon portaan vaakasuora ala, mutta ei porrasaukon alaa
  • kaikki aputilat: saunan, pesuhuoneen, kodinhoitohuoneen ja säilytystilojen alat.

Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä autotallin, teknisen tilan, parvekkeen tai irtaimistovaraston tilaa. Hormeja ja välipohjan aukkoja ei lasketa huoneistoalaan.

Käytännössä siis kantavat rakenteet eivät kuulu huoneistoalaan vaan huoneisto on ns. hyötyala jota voidaan käyttää hyväksi asumisessa ja muuntaa esimerkiksi väliseiniä rakentamalla tai purkamalla. Huoneistoalaan törmää useimmiten asuntomyynti-ilmoituksissa, joiden normaali pinta-alan ilmoitustapa on huoneistoalan ilmoittaminen. Tämä ilmoitustapa hämää etenkin monia pieniä huoneita sisältävissä asunnoissa, joissa väliseinien osuus pinta-alasta voi olla hyvinkin suuri. Jolloin todelliset hyötyneliöt jäävät paljon ilmoitettua huoneistoalaa pienemmiksi.

Asuinpinta-ala

Asuinpinta-alaan lasketaan mukaan kaikki rakennuksen jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitetut tilat.

Jatkuvassa asuinkäytössä olevan asuinhuoneen huonealan tulee olla vähintään seitsemän neliömetriä. Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla pääosiltaan vähintään 250 cm (pientalossa riittää 240 cm). Asuinhuoneen pinta-alaan ei lasketa huonetilaa, jonka huonekorkeus on alle 160 cm (vinokattoiset ullakot yms.).

Asuinhuoneesta tulee olla ikkuna ulos, ikkunan valoaukon pinta-alan on oltava vähintään 1/10 asuinhuoneen pinta-alasta. Ikkunan tai sen osan tulee olla avattavissa. Ikkunan edessä pitää lisäksi olla vähintään 8 m rakentamatonta tilaa. Pientalossa saa etäisyys olla pienempikin.

Asuinhuoneen lattiapinnan on oltava ainakin ikkunaseinän puolella maanpinnan yläpuolella. Vähäinen osa lattiaa voi olla myös maanpinnan alapuolella.

Asuinhuoneita ovat muun muassa olohuone, keittiö, makuuhuone ja ruokahuone. Asuinhuoneita eivät ole käytävä, pesuhuone, sauna, eteinen tai muut vastaavat tilat.

Kokonaisala

konaisalaan lasketaan kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakoiden pinta-ala ulkoseinien ulkopinnasta. Mukaan ei pääsääntöisesti lasketa parvekkeita, katoksia eikä 160 cm matalampia tiloja. Joissakin kunnissa lupaviranomaisen tulkinta voi poiketa tästä.

Rakennusala

Rakennusala on se osa tontista, jolle saa sijoittaa rakennuksia. Rakennusala ilmaistaan kaavakartassa tai tonttikartassa joko piirustusmerkinnöin (esimerkiksi pistekatkoviivalla) tai kaavamääräyksissä tekstinä. Rakennusalaa ei ilmoiteta pinta-alamitoin. Tavallisia rakennusalan ilmoitustapoja on esimerkiksi ohje katon harjan suunnasta tai koko talon sijainnista esimerkiksi tien läheisyyteen yms.

Rakennuksen ala

Rakennuksen ala on rakennuksen kaikkien kerrosten projektion ala. Rakennuksen alaa käytetään lähinnä rakennuslupamenettelyssä ja tilastoinnissa.

Rakennuksen tilavuus

Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittaa rakennuksen vaipan ulkopinta: alapohjan alapinta, ulkoseinien ulkopinta ja yläpohjan yläpinta.

Alapohja on rakennuksen tilan alin pohja lämmöneristyksineen ja yläpohja on rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen. Rakennuksen tilavuus vaikuttaa voimakkaasti rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Mitä suurempi rakennuksen tilavuus ja mitä suurempi ulkopinta-ala sitä enemmän rakennus kuluttaa lämmitysenergiaa. Mietittäessä rakentamista on hyvä miettiä myös mikä on suunnitellun rakennuksen tilavuus ja miten pinta-alat jakautuvat niin yläpohjan, seinien kuin ikkuna pinta-alojenkin suhteen.

Meihin saat yhteyden suunnittelukäyntilomakkeella, tarjouspyyntölomakkeella tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 231 4510.