Talonyhtiön korjaussuunnitelman laatiminen

Uuden talonyhtiölain myötä talonyhtiöiden korjaussuunnitelma on tullut pakolliseksi. Useilla suuremmilla talonyhtiöillä sellaisia oli jo aiemminkin, mutta uuden lain myötä korjaussuunnitelman teko koskee myös pienempiäkin talonyhtiöitä. Omakotiasukkaallekkin oman korjaussuunnitelman teko ei välttämättä ole huono idea, sillä myös omakotitaloissa on usein korjattavaa ja mikäli näihin varaudutaan jo ennakolta, eivät ne pääse yllättämään samalla tapaa.

Tavoitteena korjaussuunnitelman teossa on siis saada talonyhtiöt ennakoimaan tulevia remonttitarpeita, koska useimmat kiinteistön ongelmat on nähtävissä jo hyvissä ajoin, mutta hinnaltaan taas remontit ovat usein suhteellisen kalliita, jonka takia ennakkosuunnittelulla niihin on mahdollista varautua jo hyvissä ajoin esimerkiksi keräämällä ylimääräistä korjausvastiketta kattamaan tulevia korjaustarpeita.

Korjaussuunnitelmaa laadittaessa on olennaista ennakoida vähintään 5 seuraavan vuoden korjaustarpeet mahdollisimman tarkasti ja mieluiten myös pyrkiä aikatauluttamaan ne niin, että tulevista remonteista tulee järkeviä kokonaisuuksia ja että niiden tulevat kustannukset saadaan arvioitua kohtuullisella tarkkuudella, jotta myös talonyhtiön rahoituksessa osataan varautua niihin.

Rakenteiden käyttöiät

Helpoin tapa lähteä tekemään korjaussuunnitelmaa on miettiä talon eri rakennusosien käyttöikää. Kaikilla kuluvilla osilla on omat laskennalliset käyttöikänsä kuten julkisivuilla, ikkunoilla, katoilla sekä vesi- ja viemäriputkilla. Rakennusosien osalta pitää myös miettiä mikä on järkevä korjauksen taso, esimerkiksi julkisivujen ja ikkunoiden osalta on usein järkevämpää tehdä kunnostuksia tai huoltomaalauksia niin kauan kunnes ne alkavat todella rapistua ja olla käyttöikänsä loppupuolella.

Muiden talonosien kuten aitojen, roskakatosten, pihaistutusten yms. suhteen tulee myös miettiä mikä on järkevä hetki kunnostaa tai uusia niitä, usein se on joko jonkin sopivan muun remontin yhteydessä tai ketjuttaa remontteja niin, että ne eivät haittaa toisiaan. Kuten esimerkiksi jos tehdään julkisivutöitä niin edelliskesänä tehdyt pihaistutukset voi olla helposti vaarassa, joten järkevämpi järjestys olisi, että julkisivu ensin ja vasta tämän jälkeen pihan kimppuun.

Mahdolliset rakennusosienvauriot ja toimimattomuudet ovat lisäksi kolmas varautumisen kohde. Esimerkiksi toimimattomat salaojat voivat aiheuttaa huomattavia kosteus- ja homeongelmia, joten niiden suhteen olisi syytä toimia välittömästi, samoiten kuin vuotavat katot tai mahdolliset homeongelmat. Näiden osalta ei samanlailla päde käyttöiän perusteella korjaaminen, koska jos jokin on viallinen, niin vaikka sen laskennallisesti pitäisi vielä olla käyttökelpoinen on remontti syytä tehdä, jotta vältetään lisävahingot.

Korjausuunnitelman laatija?

Korjaussuunnitelman laadinta velvollisuus on talonyhtiön hallituksella, mutta se voi siirtää itse laatimisen eteenpäin esimerkiksi isännöitsijälle tai ulkopuoliselle konsultille, joilla on usein paremmin tietoa rakentamisesta ja kiinteistönpidosta, jotta korjaussuunnitelmasta saadaan täysi hyöty irti.

Olennaista suunnitelman laatimisessa kuitenkin on, että laatijalla on tarpeeksi hyvät tiedot rakentamisesta, jotta hän osaa huomioida kaikki tulevan 5 vuoden kuluessa tulevat isommat korjaustarpeet etukäteen.

Mitä hyötyä korjaussuunnitelmasta

Hyödyistä mainitsin jo aiemmin, että talonyhtiön rahoituksen suunnittelu helpottuu, kun remontteihin voidaan varautua myös etukäteen korjausvastiketta keräämällä, jotta tulevaa lainarasitusta voidaan pienentää.

Etukäteissuunnittelu mahdollistaa myös, että suunnitelmat remontteihin voidaan tehdä rauhassa ja itse toteuttajat valita huolella sen sijaan, että etsitään viime hetkellä urakoitsijaa toteuttamaan töitä.

Myös asukkaat hyötyvät korjassuunnitelmasta, koska se auttaa miettimään omaa rahankäyttöä ja budjettia, kun tietää mihin suuntaan yhtiövastike ja muut kulut ovat menossa. Samoiten voi varautua jo etukäteen mahdollisiin haittoihin, joita remonteista tulee esimerkiksi etsimällä sijaisasunnon putkiremontin ajaksi.

Asunnon ostaja hyötyy myös huomattavasti korjaussuunnitelmasta, koska tällöin hän pystyy ennakoimaan mitä remontteja talonyhtiössä on seuraavaksi tiedossa, missä kunnossa talonyhtiön kiinteistö ylipäätään on ja miten yhtiövastike tulee muuttumaan tulevaisuudesssa. Myyjän etuna on, että ostaja ei voi jälkikäteen alkaa vaatia hinnan alennusta jonkin remontin takia, mikä on kirjattu korjaussuunnitelmaan, koska ostajan velvollisuutena on tutustua tällaiseen olennaiseen dokumenttiin asuntokauppoja tehdessään.

Meihin saat yhteyden suunnittelukäyntilomakkeella, tarjouspyyntölomakkeella tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 231 4510.