Vaatimukset salaojille

RT-kortistossa on joukko vaatimuksia, jotka uusien salaojajärjestelmien tulee täyttää. Me teemme kaikki salaojajärjestelmät näiden vaatimusten mukaisesti, jotta salaojat tulee tehtyä parhaan nykytietämyksen mukaisesti.

Rakennuspohja on salaojitettava veden kapillaarivirtauksen katkaisemiseksi ja pohjavedenpinnan pitämiseksi riittävällä etäisyydellä lattiasta tai ryömintätilan maanpinnasta sekä maahan imeytyvien pintavesien johtamiseksi pois perustusten vierestä ja rakennuksen alta. Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä.

Vesi virtaa maaperässä luontaisesti eri suuntiin ja esimerkiksi rakennusten kohdalla se pyrkii nousemaan kapillaarisesti ylöspäin. Tällöin se aiheuttaa ongelmia kohdateessaan orgaanisia rakennusmateriaaleja kuten puuta. Salaojajärestelmän tarkoitus on siis poistaa  vesi rakennuksen lähistöltä, jolloin myöskin veden kapillaarivirtaus estyy.

Rakennukset salaojitetaan aina lukuun ottamatta rakennusosia, jotka suunnitellaan vesitiiviiksi, eikä salaojittaminen onnistu normaalein toimenpitein.

Vesitiiviit rakennusosat ovat joko vesitiiviistä betonista rakennettuja tai jatkuvalla vesieristeellä käsiteltyjä. Usein tällaisia voi olla kellarit etenkin jos ne on perustettu kallion päälle eikä siihen ole järkevästi asennettavissa salaojajärjestelmää.

 

Salaojituskerrokset salaojaputkineen sijoitetaan rakennuksen ympärille ja tarvittaessa myös alle. Salaojaputkien korkeimman kohdan tulee olla vähintään 0,4 m viereisen tai yläpuolisen maanvastaisen lattian alapinnan alapuolella. Alapohjan alla salaojaputken tulee olla kapillaarisen nousun katkaisevan salaojituskerroksen alapuolella. Viereiseen seinänanturaan tai matalaan perustetun perusmuurin anturaan nähden salaojaputken tulee olla joka kohdassa sen alapintaa alempana.

Lähtökohtaisesti salaojitus on siis aina lattiapintojen tai anturapintojen alapuolella keräämässä vedet pois riittävän laajalta alueelta rakennukseen nähden, jotta varmistutaan, ettei kapillaarivirtauksia synny.

Käytettäessä syvälle meneviä pilari- tai perusmuuriperustuksia tulee rakennuksen ulkopuolisen salaojaputken olla pilarien välisen sokkelipalkin alapuolella tai riittävän syvällä perusmuurin yläosan suojaamiseksi alempana olevalta kosteudelta.

Kosteus ei vaurioita betonia, joka on routimissyvyyden alapuolella, joten tämän takia syvälle menevissä perustuksissa ei tarvitse varmistua, että koko perustus olisi veden tavoittamattomissa.

Rakennuksen ulkopuolella tulee salaojaputkien olla niin syvällä ja sillä tavoin eristettynä etteivät ne jäädy. Pienempää peitesyvyyttä kun 0,5 m maanpinnasta ei tulisi käyttää silloinkaan, kun salaojaputken yläpuolella on leveydeltään ja paksuudeltaan riittävä routaeristys salaojien ollessa rakennuksen vieressä.

Salaojissakin kulkee vesi aivan kuten muissakin vesiputkissa, joten jos vesi on jäätyneenä putkessa ei putkessa liiku mikään ja näin ollen esimerkiksi talon alla voi vesi kertyä salaojaputkistoon jos talon alta pois johtava putki on jäässä talon sivustalla. Tämän takia on olennaista varmistua, ettei salaojaputket jäädy.

Salaojituskerros voidaan tehdä vettä hyvin läpäisevästä tasarakeisesta seulotusta luonnonkiviaineksesta, sepelistä, pestystä singelistä tai muusta materiaalista, jolla on vastaavat vedenläpäisyominaisuudet ja joka kestää asennus- ja käyttöolojen rasitukset. Salaojituskerros on erotettava suodatinkankaalla alla ja ympärillä olevista hienorakeisista maalajeista.

Salaojituskerroksen tehtävä on johtaa vesi mahdollisimman hyvin salaojaputkeen suodatin kankaat taas estävät muun maa-aineksen sekottumisen salaojituskerroksen kanssa, koska muutoin esim. multa tai hiekka voi tukkia salaojaputket.

Salaojaputkiin päin kallistetulle kaivupohjalle rakennettavan salaojituskerroksen paksuuden tulee olla alapohjan alla vähintään 0,2 m, kuitenkin kerroksen tulee olla vähintään kolme kertaa salaojakerroksen kapillaarisen nousun paksuinen. Tämän salaojituskerroksen tulee olla suorassa yhteydessä alapohjan alla tai perustusten ulkopuolella olevia salaojaputkia ympäröiviin salaojituskerroksiin. Rakennuksen alta salaojituskerrosta jatketaan rakennuksen ulkopuolista salaojaputkea ympäröivään salaojituskerrokseen sokkelipalkkien tai perusanturoiden ali tai anturoihin tehdään salaojituskerroksen kohdalle riittävä määrä veden virtauksen mahdollistavia reikiä.

Ohjeella annetaan riittävät varmuuskertoimet salaojakerroksen paksuudelle, koska rakentamisessa varmuuskertoimen tulee aina olla “riittävä” mahdollisten ongelmien vuoksi.

Salaojaputkea ympäröivän salaojituskerroksen paksuuden tulee olla putken alla ja sivuilla vähintään 0,1 m ja päällä vähintään 0,2 m. Perusmuuria, sokkelipalkkia tai kellarin seinää vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,2 m.

Sade- ja pintavesien pääsy salaojajärjestelmään estetään ulkoseinistä poispäin viettävällä tiiviillä piha-alueen päällysteellä tai pintamaan alla olevalla huonosti vettä läpäisevällä ainekerroksella.

Kuten ensimmäinen ohje sanoi, sadeveden pääsy salaojaputkistoon on estettävä, koska jos kaikki vesi johdetaan suoraan maaperään ja siitä salaojaputkistoon ei voida varmistua, että salaojaputkiston kapasiteetti riittäisi alkuperäiseen tehtäväänsä eli poistaa maaperän kosteus rakennuksen ympäristöstä.

Salaojajärjestelmään kuulu vähintään yksi lietepesällinen kokoojakaivo sekä riittävä määrä tarkastuskaivoja ja -putkia, joista järjestelmä voidaan tarkastaa ja puhdistaa.  Suositeltava lietepesän syvyys on 500 mm.

Salaojasuunnitelmassa määritellään lopullinen tarve niin kokoojakaivoille kuin tarkastuskaivoillekkin, pientalojen tapauksessa minimitaso on usein riittävä.

Salaojaputkien tulee viettää riittävästi kaivoon päin. Kaltevuuden tulee olla vähintään 1:200, tavallinen kaltevuus on 1:100.

Kaltevuuden mittaamiseksi käytämme laserkorkeusmittareita, joilla saamme tarkat mittatulokset kaltevuudelle.

Salaojitus suunnitellaan siten, että se ei missään olosuhteessa esim. osittaisen tukkeutuman tai tulvimisen takia ala toimi rakennuksen alapuolta kastelevana järjestelmänä. Jos salaojia joudutaan johtamaan rakennuksen läpi, tehdään se umpiputkella ei esim. rakennuksen alapuolisen salaojan kautta. Rakennuksen alapuoliset salaojat johtavat aina ulospäin ja liittyvät rakennuksen ulkopuolisiin salaojiin. Tarvittaessa käytetään padotusventtiileitä.

Jälleen tällä ohjella varmistetaan, että varmuuskerroin on “riittävä” mahdollisten ongelmatilanteiden yllättäessä.

Perusvesipumppaamoihin tehdään aina hälytys. (vähintään ylärajahälytys)

Tyypillisesti perusvesipumppaamat on nykyään varustettu hälyttimillä, jotka antavat halutunlaisen hälytyksen rakennuksen käyttäjälle, jotta ongelmiin osataan puuttua välittömästi.

Salaoja tai sadevesilinjoihin ei tehdä tarkastuskaivottomia mutkia, kuitenkin hyvin lyhyillä väleillä (2-3 m) esim. seinustalla olevaa estettä kierrettäessä, voidaan kahden kaivon välin tehdä yksi tarkastuskaivoton mutka.

 

Lisätietoja salaojaremonttiin liittyvistä aiheista

Salaojaremontin toteutus

Vaatimukset salaojille

Salaoja- ja sadevesijärjestelmät

Sokkeliremontti